Wake me up in San Francisco

Oon pahoillani tästä San Francisco -hehkutuksesta, mutta en vaan kestä. Oon jotenkin niin rakastunut tohon kaupunkiin, etten edes ymmärrä! En edes osaa kuvailla miksi. Se on niin monipuolinen, hyväntuulinen, vaihteleva, yllätyksellinen, sykähtelevä, eloisa, värikäs. Ikinä ei tiedä mitä tulee vastaan. Kaupungin eri osat eroaa toisistaan ihan uskomattoman paljon. Ihmiset on pääosin hyväntuulisia. Ja vähän kaheleita. Tyypit on ylpeesti sitä, mitä ajattelevat. San Franciscossa ei ole epätavallista nähdä jonkun jammailevan kävellessään, räppäävän junassa, hymyilevän ihmisille risteyksissä tai muuten vaan olevan amazingly hyvällä tuulella. Eli kun palaan suomeen ja teen sosiaalisesti jotain tosi epäkorrektia - kuten vaikka jammaillen odotellessani liikennevalon vaihtumista vihreäksi - niin muistettaakoon että täällä se on sosiaalisesti ihan normi. 

Myönnettäköön, että kaupungin ilmapiiriin vaikuttaa varmaan osaltaan myös melko yleinen pilvenpolttelu (pilven haju on oikeastaan aika ominainen osa katukuvaa: jos siltä välttyy, niin on aika velho), mutta edes se ei jotenkin saa mun ihastusta vähenemään. San Francisco tunnetaan vapaasta ajattelustaan ja liberaaliudestaan, mikä on samalla upeeta että kamalaa. Se luo osaltaan sitä mielettömän upeeta ilmapiiriä, joka kaupungissa vallitsee, mutta samalla uskovana se saa mun sydämen huokaisemaan murheesta. 

Tässä kuvia muutamalta eri reissulta cityyn :) 

Pier 39 & Fisherman's Warf

Se kaikista turistimaisin osa kaupunkia, mutta silti söpö. Paljon erilaista nähtävää ja pikkuputiikkeja.

Megahyvää ja ällömakeeta jätskiä Ghirardelli Squarella.

  Crissy Field

Supersöpöä kaupunginosaa tämä puoli. Teeveestä tutunnäköisiä ihania söpöjä taloja, sekä ihana ranta, josta huiput näkymät Golden Gate Bridgelle.

Chinatown

Olin varma etten tykkäisi Chinatownista, mutta viihdyinkin siellä yllättävän hyvin. Paljon pikkukauppoja, kaikenlaista krääsää - ja paljon kiinalaisia. Tunnelma on vähän kuin lomalla olisi. 

Union Square/Powell st

Täällä näkyy hyvin paljon autenttista kaupunkilaiselämää, koska alueella pyörii paljon paikallisia eikä vain turisteja. Paljon kauppoja, ruuhkaa ja ihmisiä. Tää on yksiä mun suosikkipaikkoja koko kaupungissa. 

 

Ja tää on vasta jäävuoren huippu; en malta odottaa että pääsen taas tutustumaan lisää tähän kaupunkiin!

Trick or treat?

Tiesin, että Halloween on amerikassa iso juttu ja että sitä juhlitaan pikkuisen eri tavalla kuin suomessa. En kuitenkaan ehkä osannut odottaa, että jo syyskuussa kauppoihin ilmestyisi kaikenlaisia halloweeniin liittyviä koristeita, asusteita ja ennenkaikkea karkkia.

Perinteisen amerikkalaisen halloweenin perässä suuntasin San Josen suuntaan South Baylle yhden ihanan saksalaistytön host-perheen luokse vierailulle. Alue, jolla tää perhe asuu, on kuulemma todella hyvä karkki tai kepponen kierrosta ajatellen. Eron eri asuinalueiden välillä todella huomasi: toisissa naapurustoissa keppostelijoita ja koristeltuja taloja oli ihan mielettömän paljon ja toisilla alueilla näkyi tuskin kahta keppostelijaa. Selvästi täytyy siis tietää, minne kannattaa lähteä karkkia keräilemään.

Me haluttiin kokea perinteinen amerikkalainen halloween, joten lähdettiin isolla porukalla karkkikierrokselle. Mukana oli useampi perhe lapsineen. Ihmisiä oli liikkeellä ihan mielettömän paljon ja suorastaan ihmettelen miten vanhemmat ei hukkaa lapsiaan siinä ruuhkassa! Koska ollaan jo pitkällä syksyllä, tulee pimeä aika aikaisin ja kesken keppostelen tulikin ihan pilkkopimeää. Sen takia oli niin vaikea yrittää löytää oikeat lapset sieltä väkijoukosta. Kadulla kulki valehtelematta satoja ihmisiä suuntaan ja toiseen. Oli kyllä aika kokemus.

Mitä tulee talojen koristeluun ja ihmisten panostukseen.. No voi huh sanon minä!

Oli kyllä hauska päästä näkemään miten satasella ihmiset täällä eläytyy halloweeniin. Kaikkia taloista ei suinkaan ollut koristeltu ihan over the top, mutta jotkut oli panostaneet niin paljon etten tajua. Koristelut oli mietitty loppuun asti pieniä yksityiskohtia myöden.

Perinteisen trick or treat - kierroksen lisäksi mun halloweeniin kuului perusmaerikkalaista ruokaa sekä hyvää seuraa!

Olihan se hauskaa, mutta ei tätä joka vuosi jaksaisi. En ymmärrä, miten ihmiset jaksaa panostaa joka vuosi ihan satasella yhteen iltaan!

Seuraavaan kertaan,
E