Life in California

Clayton, California

Väittävät, että tää on 10 000 asukkaan pikkukaupunki. Mutta kun lisätään yhtälöön se fakta, että näitä pikkukaupunkeja on vieri vieressä muutama, onkin todellisuus vähän eri. En pysty käsin laskemaan kaikkia täältä löytyviä kuppiloita, kauppoja, ruokapaikkoja ja palveluita. Tarjonta on loputon. 

Parasta tässä on kuitenkin se, että myös luonto on lähellä. Oon ihan rakastunut näihin maisemiin ja tähän ympäristöön. Tää talo sijaitsee ihan Mt. Diablon juurella ja vaellusreitit alkaa tosta 200 metrin päästä. Ihan mielettömän upeeta. Oon pariin otteeseen ehtinyt tutustumaan Diablon ympäristöön ja oon kyllä niin rakastunut.

Aika täällä hurahtaa ihan hirmuisen äkkiä! Oon tutustunut perheeseen, opetellut kulkemaan täällä, tavannut kaikki mahdolliset sukulaiset ja yrittänyt kotiutua. Amerikkalaisesta kulttuurista voisin kertoa nyt jo vaikka miljoona hauskaa tarinaa, mutta ehkä säästän ne myöhemmäksi. Hyvin menee, mutta menköön. Sopeutumista on vielä edessä varmaankin pitkä tovi, mutta hyvällä pohjalla ollaan. Tuntuu kivalta. Odotan innokkaasti, että mitä kaikkia upeita seikkailuja tänä vuonna vielä tuleekaan vastaan! Tässä vielä muutama kuva kuluneesta viikosta iPhonen silmin :) 

 One of the best things in this house! In love. 

Amerikkalaiset autot, voi huh! Voisin kirjottaa tästäkin aiheesta jo niin monta tarinaa. Kuten siitä, että täällä on stop-merkkejä kaikkialla. Oikeesti. Kaikkialla. Koko ajan. Ja nopeet syö hitaat - toimintajärjestys. Eli kuka ikinä on ensimmäisenä risteyksessä, saa mennä ensin. Confusing? Niin no. Odotappas kunhan kerron, että täällä saa ajaa punaisia päin. Jos oot kääntymässä oikeelle, on punainen valo ikään kuin varoituskolmio - kunhan katsot ettei ketään tuu mistään, niin sen kun annat mennä vaan. Suomalaisenahan mä tajuan kerta toisensa jälkeen jököttäväni siinä risteyksessä tien tukkeena odottamassa että valo vaihtuu.. :D Yksi autoihin liittyvä havainto on myös se, että amerikassa ei pahemmin esiinny suomen teillä hyvin tiheään näkyviä hirvityksiä: farmariautoja.

Sää täällä on ollut oikeen kiva, vaikkakin poikkeuksellisen lämmin ollakseen syyskuu. Koko viime viikko pyörittiin lähes + 40 tuntumassa. Mutta täytyy sanoa, että californian + 40 on jopa ihan miellyttävä! Kuuma toki, mutta ihan sairaan upeaa kun ilma ei oo yhtään kostea. Eli suomeksi vaikka on +40 astetta, niin ei oo yhtään hiostavan kuuma, on vaan kuuma. Loving it! Nyt pitäisi vähän viilentyä, eli ensi viikko pyöritään jossain 25-30 asteen tietämillä. Sopii mulle!

Kaikenkaikkiaan täällä siis kaikki hyvin. Terkkuja kaikille suomeen ja stay tuned! :)