Moikka moi!
Tää postaus antaa ehkä vinkin siihen miksi oikeesti perustin blogin. En haluu spoilata enempää, kun kaikki ei oo vielä ihan 100 prosenttisen varmaa, mut looking good!
Elämässä täytyy joskus uskaltaa ottaa vähän riskejä. Olis ihan tylsää vaan mennä turvallisinta ja helpointa tietä, vaikka se oliskin tosi helppoa. Elämä on täynnä erilaisia polkuja, erilaisia reittejä. Ylämäkiä, alamäkiä, peltoa, metsäpolkuja, valtateitä. Välillä tuntuu et mennään liiankin lujaa ja vuoristorata ei pysää millään. Välillä taas tuntuu, et aika matelee, eikä edes maailman vahvin mies saa työnnettyä sitä nopeammin eteenpäin.
Oon aina ollu tyyppi, joka haluu nauttia elämän parhaista puolista. Tykkään niistä pienistä hetkistä, jotka kruunaa arjen omalla hienoudellaan. Se hiljainen hetki, kun aamulla saat istua kahvikupin ääreen. Se hetki, kun aurinko paistaa työmatkalla aivan täydellisesti. Se hetki, kun joku hymyilee sulle kaupassa. Mikä tahansa hetki. Kun pysähdyt paikallesi ja katot ympärillesi, näät varmasti kauneutta jossain, kun vaan osaat etsiä. Samalla oon ollu tyyppi, joka tykkää siitä turvallisesta, mutta haaveilee koko ajan enemmästä. Nyt näyttää melko varmasti siltä, että oon ottamassa kohta loikkaa tuntemattomaan! Ja se tuntuu aika siistiltä!
Jos mä oon elämässä jotain oppinut, niin sen, että elämä tuskin tulee menemään niin kuin ite suunnittelet. Elämä on täynnä mutkia ja yllättäviä kaarteita, joita on ihan mahdotonta ennustaa. Jos ajaa satasta koko ajan, saattaa hyvinkin ajaa mutkan suoraksi - tai jopa pahempaa. Kannattaa siis välillä hiljentää vauhtia ja kuunnella, tarkastella että mihin mä oonkaan matkalla?
Life is a mystery, sen mä tiedän. Mutta pala palalta, askel askeleelta mun lähitulevaisuuteni alkaa pikkuhiljaa näyttää selkeämmältä. Stay tuned to know more!
- E
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti